Mel. Nummela / Anssi Kela, san. A. Talsi & H. Virtanen 2015
Tämä katu JMT:n, tiilitalot kauneimmat Retuperä soittaa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat Tuossa mäessä me silloin fillareilla kaaduttiin Jälkeen Unskin pitkän, jolla jälleen jurriin päädyttiin Amfilla kippareiden kanssa me lakit jaettiin Ne kiljui Otarannassa kun ne mereen heitettiin Ja kun Anssin bändi soitti vein fuksit katsomaan Pian muistin Marathonin — piti lähtee jonottaa Mun täytyy kävellä näin Mun täytyy kävellä näin Kun jotain herää sisälläin Minä olin vasta fuksi kun me niemeen muutettiin Ja vain viikkoo vanhempana muistan, kun Höpöt sitsattiin Jatkoille jäi neljä meistä, vanha Rantsu paljuineen Sillis-Gabrielkin selvis — skumppa aukes uudelleen Me silloin kavereiden kanssa Smökin katto vallattiin Meidän piikki näytti kahtasataa, kun Purkusessioo juhlittiin Ja me tiedettiin miten Marathonaarinkin sai sammumaan Aloin kirjoitella kandia, mutten valmistunutkaan. Mun täytyy kävellä näin Mun täytyy kävellä näin Kun jotain herää sisälläin Löysin elämäni naisen ja me hmmhmmhmmhmmhmm Olin tupsu siis, kun sanoin: "Please, eikö mentäis Ähkyynkin?" Nyt mul on oma startup-firma, vaimo työkseen konsultoi Minä nukun päivät ja valvon yöt — mäkin valmistua voin Teron kanssa joskus myöhään katolle me kiivetään Ja sieltä käsin katsellaan juhlivaa Niemeä Ja mä kelaan että ois, ehkä aika muuttaa pois Mut taidan kuulua tänne… Mun täytyy kävellä näin Mun täytyy kävellä näin Kun jotain herää sisälläin