Voi hyvät ystävät, meillä jos ois’ Unkarin viiniä saavi! Eikö kun kaks’ sitä kantais’ ja jois’ paksusti voitais’ kuin Paavi! Silloinpa, veikkonen, huolta ei lain’ saavissa kieli kun maattaisiin vain Voi hyvät ystävät, meillä jos ois Unkarin viiniä saavi! Painakoon lyijynä saavimme tuo, oltais ei vaivojen vanki. Kantava hän, joka laulaa ja juo, taakan on raskahimmankin. Ystävä nyt syliin sieppaan mä sun, tanssimme ympäri vannehditun. Voi hyvät ystävät vuotais’ nyt vuo, oltais’ ei vaivojen vanki. Ulkona paiste tai pakkanen ei vaikuta vauhtiimme huimaan. Ei, vaikka enkelit, hupsis ja hei, loikkaisi saaviimme uimaan. Lähdön he pian sais pilviä päin, huutaa ja huitoa jaksamme näin. Muuta nyt ystävät, toivota ei: päästäispä saavihin uimaan!