Mel. Anssi Kela - Puistossa
Puistossa ilta viilenee, Pete lämpimikseen dokailee. Pulloaan katsoo kiroillen, kohta loppuu kossu viimeinen. Luokan pelle oli koulussa, nyt teekkarina homma hallussa. Koulustaan ei jaksa välittää, proffaansa ei oo nähnytkään. Kerto: Päivä päättyy krapulaan, päätä särkee uudestaan. Ei valmistuta milloinkaan, kaikki säilyy ennallaan. Samat tentit uusitaan, samat laskut prujataan. Ja kaikki kaunis katoaa, fuksit kuolee aikanaan. Kuiva nörttinainen Laura on. Käytyään fyssalukion päätti tutkijaksi ponnistaa, lahjattomat tieltään lannistaa. Mutta Laura joutui vaikeuksiin, retkahti Pete-hampuusiin. Nyt selviä ei laskuistaan labroista puhumattakaan. Sen kämppis toimis assarina mut se ei haluu auttaa frendiään. Se sanoo: "Tervemenoa helvettiin, mitäs koskit meitsin Petteriin" Laura valvoo yönsä nablaten, "Jumalauta, selviä en". Kerto